torstai 9. huhtikuuta 2015

Luin Pohjois-Pohjanmaan yrittäjä-lehteä (2/2015), jossa esiteltiin puolueiden vastauksia yrittäjyyteen liittyviin kysymyksiin. Vastauksia haettiin mm. PK-yritysten työllistämiskynnyksen madaltamiseksi ja kuinka PK-yritysten kasvua voitaisiin tukea. Katsoin vastauksia neljän suurimman puolueiden osalta sekä pienistä puolueista valitsin vihreät, koska meillä on bioenergia-alan yritys, jonka luulisi myös Vihreitä kiinnostavan.

Byrokratian vähentämistä, hallinnon keventämistä tai prosessien yksinkertaistamista ehdottavat jossakin muodossa kaikki viisi vertailussa ollutta puoluetta. Kokoomus ja Perussuomalaiset kannattavat verotuksen uudistamista niin, että yritykset voisivat työllistää ja investoida nykyistä paremmin. Kummatkin puolueet puhuvat Viron veromallista. Myös Keskusta esittää verouudistusta, mutta ei puhu Viron veromallista. Tämän lisäksi Kokoomus loisi uuden koulutussopimusmallin oppisopimuksen rinnalle ja Perussuomalaiset alentaisivat palkan sivukuluja.

Keskusta madaltaisi työllistämiskynnystä mm. vanhemmuuden kustannusten tukemisella sekä jakamisella ja Demarit nostaisivat ALV-verovelvollisuuden alarajaa. Samaa Alv-verovelvollisuuden rajaa nostaisivat myös Vihreät. Vihreät tukisivat myös ensimmäisen työntekijän palkkaamista ja rakentaisivat päästöttömän yhteiskunnan, jonka kautta syntyisi uusia työpaikkoja.

PK-yritysten kasvua puolestaan tuettaisiin byrokratian vähenemisen lisäksi mm. varmistamalla osaavan työvoiman saanti kouluttamalla (Keskusta, Perussuomalaiset ja Demarit), tutkimukseen ja kehittämiseen panostamalla (Vihreät ja Demarit) ja lisäksi Perussuomalaiset edistäisivät työehtosopimusten yleissitovuutta ja lisäisivät paikallista sopimista.

Katsotaanpa ensin Suomen yritystilannetta. Yksinään yritystoimintaa harjoittavien määrä on Suomessa 65 % kaikista yrityksistä. Yksin yrittäjien määrä on kasvanut viimeisen 10-vuoden kuluessa ja samalla työnantajina toimivien yritysten määrä pysynyt samana (yrittajat.fi /yksinyrittäjäohjelma). Keskityn tässä blogissa yksinyrittäjyyteen, koska meidän yritys työllistää ainoastaan puolisoni ja minä toimin siinä vapaaehtoistyöntekijänä, oman työn ohessa.

Ensinnäkään kukaan yksinyrittäjä ei voi työllistää työntekijää, mikäli yrityksellä ei ole tarpeeksi liikevaihtoa ja sen myötä työtä, jota työntekijä voisi tehdä. Meillä, Bioklapi Oy:llä, sesonki on talvikuukausina, jolloin saattaisi olla tilapäisen työvoimantarvetta, mutta niin pienellä työmäärällä ei elä kukaan työntekijä.

Kuinka yrityksemme voisi sitten työllistää työntekijöitä? Vastaus on yksinkertainen: Saamalla lisää liikevaihtoa eli myyntiä. Liikevaihdon kasvattamiseksi olemme yrittäneet mm. päästä mukaan erilaisiin projekteihin ja hankkeisiin, jotta  verkostoituisimme ja saisimme konkreettista tukea markkinointiin. Bioenergia-alalla on projekteja kuin "sieniä sateella", mutta emme ole kuitenkaan onnistuneet pääsemään mihinkään bioenergia-alan projektiin mukaan. Syynä tähän on ollut esim. toimialamme, joka poikkesi projektin suunnitelmasta tai olisimme tarvinneet kumppaniksi esim. korkeakouluja tai yrityksemme omarahoitusosuus olisi ollut niin suuri, että joutuisimme ottamaan siihen lainaa. Investointeihin olisi helpompi saada tukea (byrokratian puolesta) ja tarvitsisimme kyllä yhden investoinnin, mutta ensin pitää saada lisää myyntiä ja liikevaihtoa.

Seuraavaksi ideoin puolisolleni, että lähdemme yrittämään vientiä Ruotsiin ja Norjaan. Olimme yhteydessä BusinessOuluun, josta saimme tiedot Tromssan seminaareista ja mahdollisuuksista osallistua tapahtumiin. Tapahtumat olivat suunnattu meidän mielestä pääasiallisesti rakennusalalle. Koska meillä ei ole kovinkaan paljoa rahaa, olimme yhteydessä Finpro:hon (joka muutetaan valtion yhtiöksi), jotka ehdottivat sähköisen markkinointikartoituksen tekemistä. Yrittäjälle jäävä omavastuu osuus olisi vain niin suuri, että olisimme joutuneet myös siihen ottamaan lainaa. Emme myöskään olleet täysin varmoja sähköisen kyselyn vaikuttavuudesta: Kuinka se auttaisi meitä oikeasti? Tämän jälkeen puolisoni meni yhteen yrittäjärinkiin, jossa erään yrityksen työntekijä lupautui lähtemään puoleksi vuodeksi Pohjois-Ruotsiin ja -Norjaan. Hän kartoittaisi jälleenmyyjiä niille yrityksille, jotka olisivat mukana ringissä. Tämä kuulosti todella lupaavalta :) Olimme valmiit maksamaan omavastuuosuuden 2000 € ja loput palkkakuluista saataisiin ELY:ltä. Valitettavasti tämäkin yritys epäonnistui, koska ELYn tukea ei voitukaan myöntää jostain syystä. 

Toimin itse opettajana ja keksin, että otamme harjoitteluun ruotsin kielen taitoisen harjoittelijan, joka alkaa meidän ohjauksessa kartoittamaan Pohjois-Ruotsin ja -Norjan markkinoita/ jälleenmyyjiä. Laitoimme hakuun harjoittelupaikan Oulussa ja Helsingissä. Opettajat olivat asiaan suopeita ja lupasimme harjoittelijalle työvälineet, riittävät yhteydet, hyvän perehdytyksen ja ohjauksen sekä työharjoittelu oli mahdollista suorittaa asuinpaikkakunnaltaan käsin. Emme saaneet yhtään yhteydenottoa, joten sekään idea ei edennyt.

Tällä hetkellä olemme kartoittamassa pienlämpövoimaloiden mahdollisuutta siirtyä puubriketin käyttäjäksi. Öljyn hinnan kanssa pystymme kilpailemaan, mutta turvebriketille sekä Virosta ja Venäjältä tuotaville puubriketeille emme hinnallisesti pärjää. Sitäkin pohdimme, että miksi Venäjältä voi tuoda ilman tullimaksuja meille brikettejä, mutta saadaankohan me viedä sinne mitään ilman tullimaksuja?

Kuka ylläolevista puolueista auttaa sitten meitä yksinyrittäjiä? Kaikki lupasivat vähentää byrokratiaa. Siellä oli eritelty ihan palkanmaksun kuiteista lähtien, miten byrokratiaa vähennettäisiin. Ennen palkanmaksua kuitenkin on oltava sitä työtä, jotta voi palkata työntekijän. Minusta mikään puolueista ei lähde esittämään uudistuksia pienyrittäjien näkökulmasta, vaan uudistukset ja kehittämistarpeet palvelevat yrityksiä, joilla on jo markkinoita ja työntekijöitä. Eli niitä 35% yrityksistä.

Minun ehdotukseni ovat, että ensinnäkin projektit (EU tai kansallinen) muutettaisiin sellaisiksi, että niihin pääsee mukaan tavalliset yrittäjät, ilman suurempia panostuksia. Projektien tulisi auttaa konkreettisesti yrittäjien elämää, eikä vaan kehittää, kartoittaa ja tutkia. Projektien avulla voitaisiin, vaikka yrittää saada aikaiseksi vientiä, kasvattaa kotimarkkinoita tai tukea esim. bioenergian käyttöä, niin että se yritys/ henkilö, joka valitsee kotimaisen bioenergian, ei tarvitsisi maksaa siitä lisähintaa.  Projekteihin käytetään paljon rahaa, mutta usein vaikuttavuus jää huonoksi. EAKRn projekteihin on käytetty 2007-2013 julkista rahaa 3 511,4 milj. euroa (rakennerahastot.fi) Voisiko tätä rahaa käyttää myös pienyrittäjien konkreettiseen tukemiseen? Nythän rahat menevät pääosin julkiselle sektorille ja suurille yrityksille, jotka ovat saaneet tukea mahdollisesti jo aikaisemmin.  Suurilla yrityksillä on myös rahaa suuriin omavastuuosuuksiin.

Puolueiden vastauksissa tuli esille myös osaava työvoima ja erilaiset koulutussopimukset. Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö on ihan oman blogin aihe, mutta tuohon osaavan työvoiman saantiin haluan kommentoida jotain. Osaavaa työvoimaa ei saada pelkän koulutuksen avulla. Osaaminen tarvitsee koulutuksen, mutta ehdottomasti myös työkokemusta. Työkokemusta puolestaan ei pysty hankkimaan, jos ei saa työpaikkaa ja työpaikkaa ei pystytä tarjoamaan, jos ei ole tarpeeksi työtä ja liikevaihtoa...

Sain Pohjois-Pohjanmaan yrittäjiltä lahjaksi kangaskassin, jossa luki: "Läsnä yrittäjän arjessa". Olen kuljettanut kassia mukanani ja pakannut siihen meidän ruokaostokset.Se on ainakin jotain konkreettista :)

Sirpa Salmela
yksinyrittäjän puoliso